En edes tiedä voiko noin sanoa, mutta sanompa silti. Se oli nimittäin tuon koulun kolmanneksi viimoinen todistus, jota tulen vilauttamaan meikäläisille. Luultavasti myös viimoisen koulun. (Ja nyt tätä harrastan ainoastaan siksi, että vältän "miten koulu menee" keskustelut)

Mutta mitäs siitä sitten sai irti? Matikka menee, näin kliseistä sanontaa käyttäen, kuin lehmän häntä ja pohjaahan tässä tavotellaan. Jännitetään vain, että pysyykö se keskiarvo niin, että sen voisi sinne seittemään pyöristää. Veikata saa, oma panoksini on vahvasti negatiivisen vastauksen puolella.
    > Pientä sanomista vanhuksilta, ei mitään ihmeempää, taitaa olla jo tiedossa ettei halua eikä osaamistä löydy parempaan

Toinen oli Historia&Yhteiskuntaoppi, joka meni ok, tarpeeksi ok, että pystyttiin sanomaan, että ei siihen kannata keskittyä, ei sitä voi lukea kun harrastuksena, ei siitä mitään tule, mitä nyt hyviä numeroita todistukseen. Ja tästä aiheesta pystyttiin taas poikkeamaan matikan ihmeelliseen maailmaan.

Kyseihin aihe hyväksytään vain, jos kyse on asianajajista. En tiedä mistä vanhukset sen kuvan ovat minusta takoneet päähänsä, ehkä viimeiseksi haluaisin painostusta kyseiseen uravalintaan. Mielummin jaksan sen ainaisen kyselyn, että mitäs nyt lukion jälkeen? ja siihen sen- enminätiedä. Ei kai tuokaan ammatti pahalta kuulosta, olen vain oppinut karsastamaan sitä vanhempien kautta. Jos olisivat pitäneet turpansa kiinni, kiinnostuis olisi varmaan suurempaakin. Mutta en tiedä jaksaisinko selvitellä tavallisten ihmisten ongelmia; asioita, jotka ovat päivänselviä, mutta mikä pitää vain kertoa ihmisille. Oikeat ongelmat ovat jotain muuta... en tiedä.

mitä pitemmälle menen näissä jatko-opinto ajatuksissa, sitä enemmän menee pää sekaisin. Ja opollakin pitäisi käydä. huoh. onneksi sentään Studiat on siinä välissä. Saa ainakin muutaman mainoskarkin ja pinssin, jonka avulla jaksaa sitten aloittaa papereiden selailun herra opon kanssa.